Tekoäly on monelle tuttu työkaluna, jonka kanssa voi keskustella tai jolta voi pyytää apua erilaisiin tehtäviin. Kiinteistöissä tekoäly voi kuitenkin tehdä muutakin kuin käsitellä tietoa: se voi vaikuttaa konkreettisesti ympäristöönsä.
”Ajattelen tätä niin, että anturit antavat tekoälylle aistit ja automaatiolaitteet kädet. Tekoäly ei siis enää vain vastaa kysymyksiin, vaan pystyy myös vaikuttamaan konkreettisesti fyysiseen maailmaan”, Franklinin CTO Ville Vuorio havainnollistaa.
Rakennuksissa on jo nyt tekniikkaa, joka seuraa esimerkiksi lämpötilaa, ilmanlaatua ja tilojen käyttöä. Samalla automaatiojärjestelmät pystyvät säätämään muun muassa lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta. Tekoäly voi luoda kaikesta tiedosta yhden laajan kontekstin, ymmärtää miten eri järjestelmät vaikuttavat toisiinsa ja tehdä älykkäitä päätöksiä ilman tukeutumista ennalta määriteltyihin sääntöihin.
Tulevaisuudessa esimerkiksi kiinteistönhoitaja voisi kysyä järjestelmältä suoraan, miksi rakennuksen energiankulutus on kasvanut tai miksi jossakin huoneessa on jatkuvasti liian kylmä. Järjestelmä voisi selvittää mahdollisia syitä kerätyn tiedon perusteella ja ehdottaa ratkaisuja ilman, että käyttäjän tarvitsee itse perehtyä kiinteistötekniikan yksityiskohtiin.
Nykyinen kiinteistöautomaatio toimii pitkälti ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaan. Esimerkiksi valot syttyvät, kun liiketunnistin havaitsee liikettä, tai jäähdytys käynnistyy, kun huoneessa on liian kuuma. Tekoälyn avulla rakennus voisi oppia ennakoimaan tilanteita sen sijaan, että se vain reagoisi niihin.
”Tekoäly tulee muuttamaan koko automaation toimintatapaa. Nyt järjestelmät toimivat pitkälti 'jos tapahtuu X, tehdään Y' -logiikalla. Tulevaisuudessa ne voivat oppia ja mukautua tilanteisiin aivan uudella tavalla”, Vuorio kuvailee.
Käytännössä rakennus voisi esimerkiksi huomioida tulevan hellepäivän jo etukäteen ja säätää jäähdytystä sen mukaan. Tai se voisi oppia, milloin toimiston neuvotteluhuoneet ovat tavallisesti käytössä, ja vähentää turhaa lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta niiden ollessa tyhjillään.
Parhaimmillaan rakennus osaisi siis huolehtia sopivista olosuhteista jo ennen kuin käyttäjä edes huomaa tarvetta muutoksille.
Yksi tekoälyn kiinnostavimmista mahdollisuuksista liittyy rakennusten ikääntymiseen. Tavallisesti rakennuksen automaatio ohjelmoidaan sen valmistuessa. Vuosien mittaan tilojen käyttötarpeet muuttuvat, rakennukseen tehdään muutoksia ja sen rakenteet kuluvat, eivätkä alkuperäiset asetukset välttämättä enää palvele rakennusta parhaalla mahdollisella tavalla.
Tekoälyn avulla tilanne voisi olla toinen.
”Tyypillisesti nykyinen automaatio toimii parhaalla mahdollisella tavalla rakennuksen valmistuttua. Oppiva tekoäly mahdollistaa automaation mukautumisen rakennuksen muutoksiin ja jopa kehittyy ajan saatossa oppiessaan miten rakennus toimii eri tilanteissa ja olosuhteissa”, Vuorio kertoo.
Monissa kiinteistöissä on jo valmiiksi laitteita ja järjestelmiä, joiden keräämää tietoa tekoäly voisi hyödyntää. Näin myös vanhempia rakennuksia voitaisiin kehittää älykkäämmiksi olemassa olevaa tekniikkaa hyödyntäen.
Franklinilla tekoälyn mahdollisuuksia tarkastellaan erityisesti rakennustekniikan ja ohjelmistokehityksen yhdistämisen näkökulmasta. Vuorion mukaan juuri näiden kahden maailman kohtaaminen avaa kiinnostavia mahdollisuuksia niin olemassa olevien kiinteistöjen kehittämiseen kuin kokonaan uudenlaisiin palveluihin.
Yksi esimerkki tästä ovat hotellikiinteistöt, joiden teknologian kehittäminen on parhaillaan yksi Franklinin painopisteistä. Hotelliympäristössä korostuvat sekä energiatehokkuuden että asiakaskokemuksen merkitys, ja tekoäly mahdollistaa jokaisen huoneen olosuhteiden optimoinnin sen nykyisen ja tulevan käyttötarpeen mukaan.
Hotellivieraalle tämä tarkoittaa huomaamatonta automaatiota ja huonetta, joka mukautuu juuri hänen tarpeisiinsa. Samalla voidaan varmistaa, ettei tyhjiä huoneita lämmitetä tai jäähdytetä turhaan, mutta ne ovat silti sopivan lämpöisiä asiakkaan saapuessa.
Franklinin tekoälyratkaisuilla voidaan tehostaa myös hotellin henkilöstön toimintaa. Tekoäly tuntee jokaisen huoneen kuin omat taskunsa: se tietää, mikä huoneen tilanne on nyt ja millainen sen odotetaan olevan myöhemmin. Lisäksi se voi tunnistaa, mikä huoneessa ei toimi tai mikä saattaa olla seuraavaksi hajoamassa. Näin huollossa voidaan siirtyä ongelmiin reagoimisesta niiden ennakointiin, jolloin puutteet voidaan korjata jo ennen kuin asiakas ehtii niistä huomauttaa. Vuorion mukaan kiinnostavinta on, että suuri osa tämänkaltaisten ratkaisujen edellyttämästä tekniikasta on jo olemassa.
”Mukautuva mutta samalla entistä energiatehokkaampi hotellihuone on varmasti tulevaisuutta monelle hotellioperaattorille. Rakennuspalikat tämän toteuttamiseksi löytyvät jo useista hotelleista. Tarvitaan vain taho, joka valmistelee huoneen ajoissa jokaisen vieraan mieltymysten mukaan ja varmistaa tämän lähdettyä, ettei energiaa kulu turhaan. Tekoäly voi toimia tässä väsymättömänä työntekijänä, joka säätää jokaisen huoneen juuri oikeaan aikaan vastaamaan sille asetettuja odotuksia”, Vuorio kiteyttää.
-
Me Franklinilla autamme viemään kiinteistöjen älykkyyden seuraavalle tasolle. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!